tiistai 21. heinäkuuta 2015

Inarijärven valloitus

Kärkkäisen kisan jälkeen oli vielä tiiviit kolme päivää töitä, jonka jälkeen alkoi odotettu parin viikon kesäloma. Suunnitelmissa oli lähteä ensimmäiseksi viikoksi Inarijärvelle mökkeilemään. Odotusarvot reissun suhteen olivat korkealla, olihan keleiksi tiedossa +10 astetta lämmintä ja paikoittaisia sadekuuroja. Tämän ei annettu häiritä kun vastassa oli rauhallista mökkeilyä. Mökki on "piilossa" Inarijärven rannalla, lähin tie löytyy parin kilometrin päässä, naapurimökkejä ei löydy samalta rannalta ja kulku määränpäähän veneellä. Täydellinen paikka rentoutumiselle ja irrottautumiselle arjen kiireestä.


Inarijärven vaarojen valloitukset
Samalla reissulla oli tarkoitus toteuttaa haave päästä pitkästä aikaa juoksemaan vaaroja läpi. Ei polkuja vaan rentoa juoksentelua umpimetsässä ja kartta tietysti mukana. Kartatkin oli tulostettu valmiiksi ja reitti mahdollisuudet näyttivät mahtavilta. Monta hyvää suunnitelmaa ja mielenkiintoisia paikkoja tuli tarkasteltua, lopulta omat vaarojen valloitukset kiteytyivät kahteen aivan mahtavaan reissuun. Kartassa rasteilla kierretyt paikat, Seulavaarakin oli kovasti tavoitteena mutta tämä jäi tältä reissulta väliin. Seulavaaralta olisi varmasti ollut mahtavat näkymät pohjoiselle puolelle Inarijärveä. Tärkeimpänä oli päästä kuitenkin käymään Akulla, josta avautui aivan mahtavat maisemat moneen suuntaan Inarijärveä. Akunalusjärven suunnasta tullessa Akulle nousu oli jo hieman haastavaakin ja joka paikasta ei ollut mahdollisuutta tulla ylös asti.

Muita hienoa reittejä olisi löytynyt myös Mahlatin puolelta, mutta tälle reissulle ei tullut lopulta lähdettyä huonojen kelien takia. Mahlatista on tullut kierreltyä kerran aiemmin niin en pitänyt kiirettä tänne menon suhteen. Miksi yleensä lähteä juoksemaan vaaroja ympäri? Siinä vain on omanlaisensa hohto, juoksennella omassa rauhassa ja ainoa häiriötekijä luonnon keskellä olet sinä itse. Ketään ei tule vastaan useamman tunnin reissulla ja tälläkin kertaa ainoat seuralaiset olivat alueella pesivät piekanat. Viimeisellä reissulla meinaisin ottaa piekanan kanssa lähempääkin tuttavuutta. Erään yksilön käytös muuttui hieman uhkaavaksi kun erehdyin jäämään ihailemaan lintua. Kohtaamisen jälkeen katsoin parhaaksi poistua paikalta.





Reissu oli tarkoitus pyhittää myös rentoutumiselle eikä pelkästään vaarojen valloittamiselle. Sateettoman hetken sattuessa soudettiin perheen kanssa lähimpään niemeen ja keitimme nokipannukahvit. Tulen tekokin onnistui vielä kuin vanhasta muistista. Lapset saivat samalla kiipeillä kivien päällä ja niitä muuten riittää Inarijärven alueella.

Vaaroja valloitettiin myös perheen kanssa ja palautuminen oli kunnossa kun kantoi selässä nuorimmaista poikaa. Tämän kävelyn jälkeen seuraava juoksulenkki tuntui kevyeltä. Matkaa kertyi mukavasti ja aikaa oli ottaa myös kuvia talteen.


Iltaisin Inarijärvi täytyi kesyttää vielä uimalla ja voin vannoa että vesi oli tällä reissulla kylmää. Uinti hoiti kuitenkin palauttelun kuntoon, joten veteen piti mennä pienestä ihmettelystä huolimatta :) Tämä oli melkein hyvää harjoitusta ensi talven avantouinteihin.



Loppujen lopuksi reissu suuntasi pienelle alueelle Inarijärveä, joten valloitusreissuja tulee riittämään vielä vuosikymmeniksi eteenpäin. Ensi kesänä tänne tullaan takaisin ja jatketaan ihmettelyä uusien tuulien kera. Reissusta täytyi tietenkin ottaa taas parhaat pätkät talteen. Toivottavasti lukijat voivat videosta fiilistellä itsensä samoihin maisemiin :)

Terveisin,
Janne
XC Adventure



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Joukkueemme toivoo kommentteja, jotta voimme kehittää raportointiamme. Otamme myös mielellään vastaan ajatuksia missä haluatte nähdä meidän toilailevan tulevaisuudessa. Koitamme saada seuraavalle vuodelle jotain uutta ja tässä myös lukijatkin voivat olla mukana. Ensi kesänä saatetaan päästellä ensimmäistä kertaa swimrunissa, mutta sitä ennen täytyy laittaa uinti kuntoon. Talven aikana voi olla tiedossa jotain muuta mukavaa :)